Makuuhuoneen lipaston tuunausta ja mietelmiä joulukuun alussa.... <3

En olekaan esitellyt täällä "perintölipastoani" jonka pistin sudilla maalaten tässä hetki sitten.. Lipasto on äidin tädin, Elman perintönä jäänyt ja nyt koristaa mutkien jälkeen minun makuuhuonettani. Väri siinä oli ennen semmoinen vähän ankean punertavanruskea.. Kuvaahan en tajunnut toki ottaa ennen maalausta, mutta kuvitelkaa... ;) Innostuin alunperin lipaston maalaamisesta sen takia, että ostin kerran yhden käsityökirjan, jossa se samainen lipasto komeili valkoiseksi maalattuna.. Olin ihan että "täh, ei voi olla totta...sama lipasto!" ja soitto puhelimella äidille lähti samantien. :) Äiti antoi jo heti luvan tehdä lipastolle mitä tykkäsin, hänhän toki luottaa sisustussilmääni... Lipaston väri oli semmoinen ettei se istunut makuuhuoneeseeni siis yhtään millään tavalla.. Nomutta NYT ISTUU! :D

Tuon maalauksen jälkeen tuntuu että makuuhuoneeni seinäkin pakeni olkkariin päin metrillä! Uskomaton muutos... Alunperin siis lipastosta piti tulla ihan valkoinen, mutta kun vedin tuon Otex-pohjamaalin sen ruskean päälle, niin siitä tuli mielestäni hauska noinkin! Vähän romuluisuutta...ja onhan siinä se mahdollisuus että jos se alkaa joskus häiritsemään, niin maalataan sitten uudelleen peittävän valkoiseksi. Nyt se saa olla noin! Mielestäni on TODELLA kaunis!!!

Kakkuvuoka kirpputorilta eurolla, kivet Ruotsin maalta Tukholmasta, kynttilä muutama vuosi sitten Askosta, sinkkiruukku ja puolukkapallo Hemtexistä.

Tulee tuosta puss & kram -kivestä niin mieleen se, että on ihana olla hiukan ihastunut...ja myöskin uskaltaa myöntää se muille ihmisille! Tapasin n. 4kk sitten yhden Miehen täällä kotipaikkakunnan ravintolassa ja Hänestä on nyt toistaiseksi ainakin (miten niin pessimisti?) tullut pidempiaikainenkin vieras minun kotonani ja minä Hänen luonaan. On oikeastaan aika ihanaa, että tuntee että joku oikeasti tykkää. Ja iso plussa siitä, että olen tavannut Hänen äitinsäkin yksi kaunis lauantaiaamu, kun mut vietiin hänen luokseen aamupalalle. ;)
Mäkun oon elämässäni saanut kokea ennen tätä erittäin huonoja kokemuksia toisen sukupuolen edustajien kanssa... :( Mutta onneksi välillä jotain hyvääkin, ettei ala usko hiipumaan ihan totaalisesti!

Tässä vielä lisää kotini Joulunodotusta...

Tekemäni puolukkakranssi.

Pikkujoulukuusi, josta saattaa myöskin tulla isonJoulun kuusi... ;)

Ainiin, ja käytiin äidin ja tädin kanssa tuossa muutama kk sitten Sipoon kansalaisopiston kurssilla nimeltään Katiskaverkkolyhtykurssi. Tein pari tämänmoista kynttilälyhtyä siellä... Toisen annoin ystävälleni tuparilahjaksi ja hän tykkäsi siitä isosti!

Kamalan hankala kuvattava tämä katiskaverkkoviritelmä...joskus ehkä nätimpää kuvaa tästä, mutta nyt saatte tirkistellä tästä epätarkasta ja epäonnistuneesta otoksesta. :)

Tässä taas tälläerää.

Hyvät yöt! <3